Nykyinen ilmanlaatuindeksi ja epäpuhtauksien tasot
Keski-Jyllannin alue, Tanska
Päivittäinen ilmanlaatuen-nuste. PM2.5, PM10, O₃, NO₂, SO₂, CO.
Ilmanlaatu
Ilmanlaatu Odder
Pikkukaupunki
Tanska > Keski-Jyllannin alue > Odder Municipality
Ilmanlaatu
39
Kohtalainen
Eurooppalainen AQI
Pääepäpuhtaus: PM2.5
Ilmanlaatu on hyväksyttävä. Erityisen herkät henkilöt voivat harkita pitkäkestoisen ulkorasituksen rajoittamista.
Tuntikohtainen ennuste
AQIPM2.5 μg/m³
PM2.5
19.8μg/m³
100% of WHO limit (15 μg/m³)
PM10
26.4μg/m³
59% of WHO limit (45 μg/m³)
Otsoni (O₃)
65.8μg/m³
66% of WHO limit (100 μg/m³)
NO₂
6.6μg/m³
26% of WHO limit (25 μg/m³)
SO₂
2.8μg/m³
7% of WHO limit (40 μg/m³)
CO
189.7μg/m³
5% of WHO limit (4000 μg/m³)
Pöly (AOD)
0.06AOD
Puhdas
Päivittäinen ilmanlaatuen-nuste
Tänään32Kohtalainen30–39
Tue26Kohtalainen22–30
Wed30Kohtalainen26–35
Thu33Kohtalainen28–41
Fri45Kohtalainen38–58
Eurooppalainen AQI-asteikko
0–20Hyvä
21–40Kohtalainen
41–60Kohtalainen
61–80Huono
81–100Erittäin huono
100+Vaarallinen
Euroopan ilmanlaaturekisteri vaihtelee 0:sta (paras) yli 100:aan (huonoin). Se yhdistää hiukkaspitoisuudet ja kaasumaiset epäpuhtaudet yhdeksi luvuksi.
Historia — Viimeiset 30 päivää
Mitä nämä epäpuhtaudet ovat?
PM2.5 — Pienhiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 2,5 mikrometriä. Nämä hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä ohittaakseen nenän ja kurkun, tunkeutuen syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Pääasiallisia lähteitä ovat ajoneuvojen pakokaasut, teollisuusprosessit ja metsäpalot.
PM10 — Karkeat hiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 10 mikrometriä, mukaan lukien pöly, siitepöly ja tienpinnan kuluminen. Vaikka ne ovat suurempia kuin PM2.5, ne aiheuttavat silti hengitysteiden ärsytystä ja pahentavat astmaa.
O₃ — Maanpinnan otsonia ei päästetä suoraan — se muodostuu, kun typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet reagoivat auringonvalossa. Korkeampi kesäiltapäivisin. Voi laukaista astmakohtauksia ja heikentää keuhkojen toimintaa.
NO₂ — Typpidioksidi tulee pääasiassa ajoneuvojen moottoreista ja voimalaitoksista. Se aiheuttaa hengitysteiden limakalvojen tulehdusta, mikä tekee keuhkoista alttiimpia infektioille.
SO₂ — Rikkidioksidia vapautuu poltettaessa rikkiä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, erityisesti hiiltä ja öljyä. Jo lyhytkin altistuminen voi supistaa hengitysteitä, erityisesti astmaatikoilla.
CO — Hiilimonoksidi on hajuton kaasu polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Ulkona se on peräisin pääasiassa liikenteestä. Kohonneina pitoisuuksina se heikentää veren kykyä kuljettaa happea.
Pöly (AOD) — AOD 550nm.
Ilmanlaatu – usein kysyttyä
▶Mikä on ilmanlaaturekisteri?
Eurooppalainen AQI on luku välillä 0–100+, joka kuvaa ilman puhtautta tai saasteisuutta. Se yhdistää pienhiukkasten (PM2.5, PM10) ja kaasujen (otsoni, NO₂, SO₂) mittaukset yhdeksi pisteytysarvoksi. Mitä suurempi luku, sitä huonompi ilmanlaatu ja sitä suurempi terveysriski.
▶Kuka on herkimpiä ilmansaasteille?
Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä astmaa, COPD:tä tai sydänsairautta sairastavat ovat haavoittuvimmassa asemassa. Jopa kohtalaiset saastetasot (AQI 41–60) voivat laukaista oireita näissä ryhmissä. Myös urheilijat ja ulkona työskentelevät altistuvat enemmän kiihtyneen hengitystahdin vuoksi.
▶Kuinka voin suojautua?
Korkean saastepitoisuuden päivinä: pysy sisätiloissa ikkunat suljettuina, käytä ilmanpuhdistimia HEPA-suodattimilla, vältä raskasta ulkoliikuntaa (erityisesti vilkkaiden teiden läheisyydessä) ja tarkista AQI-ennuste ennen toiminnan suunnittelua. Jopa kohtalaisilla ilmanlaatupäivillä herkkien henkilöiden tulisi rajoittaa pitkäkestoista ulkorasitusta.
▶Milloin ilmanlaatu on tyypillisesti huonoimmillaan?
Otsonipitoisuus on korkeimmillaan kuumina, aurinkoisina iltapäivinä (kesällä). Hiukkassaasteet (PM2.5) ovat usein pahimmillaan talvella lämmityksen ja lämpötilakerrostumien vuoksi, jotka pitävät epäpuhtaudet lähellä maanpintaa. Ruuhkaliikenteen NO₂-piikit osuvat aamuun ja iltaan. Pölypyrskyt ja maastopalot voivat aiheuttaa äkillisiä, voimakkaita piikkejä mihin aikaan vuodesta tahansa.
Tiedot: Copernicus CAMS · CC-BY-4.0