Kerkera — Ilmanlaatu

Ilmanlaatu

Nykyinen ilmanlaatuindeksi ja epäpuhtauksien tasot

Skikda, Algeria

Päivittäinen ilmanlaatuennuste. PM2.5, PM10, O₃, NO₂, SO₂, CO.

Ilmanlaatu

61
Huono
Eurooppalainen AQI
Pääepäpuhtaus: PM2.5
020406080100+

Kaikki voivat alkaa kokea terveyshaittoja. Herkkien ryhmien tulisi välttää pitkäkestoista ulkorasitusta. Pidä ikkunat suljettuina.

02040608010005010015020009:0015:0002:0009:0015:0022:0004:0010:0017:0023:0006:0012:0018:00
Tuntikohtainen ennuste
AQI · PM2.5 μg/m³
09:006127
10:006531
11:006734
12:007140
13:007747
14:008354
15:008759
16:008961
17:008658
18:008152
19:007646
21:007139
02:007038
03:007038
04:007139
05:007139
07:006835
08:006835
09:006633
10:006430
11:006431
12:006937
13:007646
14:008253
PM2.5
26.1μg/m³
174% WHO:n raja-arvostaYlittynyt
PM10
38.1μg/m³
85% WHO:n raja-arvostaHuolestuttava
Otsoni (O₃)
95.5μg/m³
96% WHO:n raja-arvostaHuolestuttava
NO₂
5.9μg/m³
24% WHO:n raja-arvostaHyvä
SO₂
1.3μg/m³
3% WHO:n raja-arvostaHyvä
CO
272.1μg/m³
7% WHO:n raja-arvostaHyvä
Pöly (AOD)
0.10AOD
Puhdas
Päivittäinen ilmanlaatuennuste
Tänään76Huono61–89
ti64Huono32–85
ke57Kohtalainen33–95
to69Huono51–100
pe63Huono49–95
Eurooppalainen AQI-asteikko
0–20
Hyvä
Ilmansaasteet aiheuttavat vähäisen tai ei lainkaan riskin.
21–40
Tyydyttävä
Useimmille hyväksyttävää; erittäin herkät voivat huomata oireita.
41–60
Kohtalainen
Lasten, vanhusten ja sairauksia sairastavien kannattaa rajoittaa pitkää ulkorasitusta.
61–80
Huono
Kaikki voivat alkaa tuntea vaikutuksia; herkät ryhmät vakavammin.
81–100
Erittäin huono
Hätätilanteen terveysvaroitus; kaikki todennäköisesti vaikuttaa.
100+
Vaarallinen
Terveyshälytys: vakavat vaikutukset kaikille — rajoita ulkona oloa.

Euroopan ilmanlaatuindeksi vaihtelee 0:sta (paras) yli 100:aan (huonoin). Se yhdistää hiukkaspitoisuudet ja kaasumaiset epäpuhtaudet yhdeksi luvuksi.

Mitä nämä epäpuhtaudet ovat?
PM2.5 — Pienhiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 2,5 mikrometriä. Nämä hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä ohittaakseen nenän ja kurkun, tunkeutuen syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Pääasiallisia lähteitä ovat ajoneuvojen pakokaasut, teollisuusprosessit ja metsäpalot.
PM10 — Karkeat hiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 10 mikrometriä, mukaan lukien pöly, siitepöly ja tienpinnan kuluminen. Vaikka ne ovat suurempia kuin PM2.5, ne aiheuttavat silti hengitysteiden ärsytystä ja pahentavat astmaa.
O₃ — Maanpinnan otsonia ei päästetä suoraan — se muodostuu, kun typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet reagoivat auringonvalossa. Korkeampi kesäiltapäivisin. Voi laukaista astmakohtauksia ja heikentää keuhkojen toimintaa.
NO₂ — Typpidioksidi tulee pääasiassa ajoneuvojen moottoreista ja voimalaitoksista. Se aiheuttaa hengitysteiden limakalvojen tulehdusta, mikä tekee keuhkoista alttiimpia infektioille.
SO₂ — Rikkidioksidia vapautuu poltettaessa rikkiä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, erityisesti hiiltä ja öljyä. Jo lyhytkin altistuminen voi supistaa hengitysteitä, erityisesti astmaatikoilla.
CO — Hiilimonoksidi on hajuton kaasu polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Ulkona se on peräisin pääasiassa liikenteestä. Kohonneina pitoisuuksina se heikentää veren kykyä kuljettaa happea.
Pöly (AOD) — AOD 550nm.

Ilmanlaatu – usein kysyttyä

Mikä on ilmanlaatuindeksi?

Eurooppalainen AQI on luku välillä 0–100+, joka kuvaa ilman puhtautta tai saasteisuutta. Se yhdistää pienhiukkasten (PM2.5, PM10) ja kaasujen (otsoni, NO₂, SO₂) mittaukset yhdeksi pisteytysarvoksi. Mitä suurempi luku, sitä huonompi ilmanlaatu ja sitä suurempi terveysriski.

Kuka on herkimpiä ilmansaasteille?

Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä astmaa, COPD:tä tai sydänsairautta sairastavat ovat haavoittuvimmassa asemassa. Jopa kohtalaiset saastetasot (AQI 41–60) voivat laukaista oireita näissä ryhmissä. Myös urheilijat ja ulkona työskentelevät altistuvat enemmän kiihtyneen hengitystahdin vuoksi.

Kuinka voin suojautua?

Korkean saastepitoisuuden päivinä: pysy sisätiloissa ikkunat suljettuina, käytä ilmanpuhdistimia HEPA-suodattimilla, vältä raskasta ulkoliikuntaa (erityisesti vilkkaiden teiden läheisyydessä) ja tarkista AQI-ennuste ennen toiminnan suunnittelua. Jopa kohtalaisilla ilmanlaatupäivillä herkkien henkilöiden tulisi rajoittaa pitkäkestoista ulkorasitusta.

Milloin ilmanlaatu on tyypillisesti huonoimmillaan?

Otsonipitoisuus on korkeimmillaan kuumina, aurinkoisina iltapäivinä (kesällä). Hiukkassaasteet (PM2.5) ovat usein pahimmillaan talvella lämmityksen ja lämpötilakerrostumien vuoksi, jotka pitävät epäpuhtaudet lähellä maanpintaa. Ruuhkaliikenteen NO₂-piikit osuvat aamuun ja iltaan. Pölypyrskyt ja maastopalot voivat aiheuttaa äkillisiä, voimakkaita piikkejä mihin aikaan vuodesta tahansa.
Tiedot: Copernicus CAMS · CC-BY-4.0