Nykyinen ilmanlaatuindeksi ja epäpuhtauksien tasot
Ahvenanmaan maakunta, Suomi
Päivittäinen ilmanlaatuen-nuste. PM2.5, PM10, O₃, NO₂, SO₂, CO.
Karlby — Ilmanlaatu Kirjaudu sisään lisätäksesi suosikkeja
Kirjaudu sisään
Ilmanlaatu Kirjaudu sisään lisätäksesi suosikkeja
Kirjaudu sisäänIlmanlaatu
42
Herkät ryhmät (lapset, ikääntyneet ja hengityssairauksista kärsivät) saattavat kokea oireita. Harkitse pitkäkestoisen ulkorasituksen vähentämistä.
μg/m³
Tuntikohtainen ennuste
AQI · PM2.5 μg/m³
21:00429
22:00399
23:00388
00:00378
01:00358
02:00338
03:00327
04:00317
05:00307
06:00307
07:00298
08:00298
09:00299
10:00299
11:003010
12:003112
13:003314
14:003515
15:003715
16:003615
17:003614
18:003714
19:003514
20:003413
PM2.5
8.7μg/m³
58% WHO:n raja-arvostaHyväksyttävä
PM10
12.3μg/m³
27% WHO:n raja-arvostaHyvä
Otsoni (O₃)
103.4μg/m³
103% WHO:n raja-arvostaYlittynyt
NO₂
2.0μg/m³
8% WHO:n raja-arvostaHyvä
SO₂
0.4μg/m³
1% WHO:n raja-arvostaHyvä
CO
133.4μg/m³
3% WHO:n raja-arvostaHyvä
Päivittäinen ilmanlaatuen-nuste
Tänään40Kohtalainen38–42
pe33Kohtalainen29–37
la30Kohtalainen23–38
su34Kohtalainen26–42
ma35Kohtalainen30–40
Eurooppalainen AQI-asteikko
0–20
Hyvä
Ilmansaasteet aiheuttavat vähäisen tai ei lainkaan riskin.
21–40
Kohtalainen
Useimmille hyväksyttävää; erittäin herkät voivat huomata oireita.
41–60
Kohtalainen
Lasten, vanhusten ja sairauksia sairastavien kannattaa rajoittaa pitkää ulkorasitusta.
61–80
Huono
Kaikki voivat alkaa tuntea vaikutuksia; herkät ryhmät vakavammin.
81–100
Erittäin huono
Hätätilanteen terveysvaroitus; kaikki todennäköisesti vaikuttaa.
100+
Vaarallinen
Terveyshälytys: vakavat vaikutukset kaikille — rajoita ulkona oloa.
Euroopan ilmanlaatuindeksi vaihtelee 0:sta (paras) yli 100:aan (huonoin). Se yhdistää hiukkaspitoisuudet ja kaasumaiset epäpuhtaudet yhdeksi luvuksi.
Historia — Viimeiset 30 päivää
min–maxKeskim. AQI
Mitä nämä epäpuhtaudet ovat?
PM2.5 — Pienhiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 2,5 mikrometriä. Nämä hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä ohittaakseen nenän ja kurkun, tunkeutuen syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Pääasiallisia lähteitä ovat ajoneuvojen pakokaasut, teollisuusprosessit ja metsäpalot.
PM10 — Karkeat hiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 10 mikrometriä, mukaan lukien pöly, siitepöly ja tienpinnan kuluminen. Vaikka ne ovat suurempia kuin PM2.5, ne aiheuttavat silti hengitysteiden ärsytystä ja pahentavat astmaa.
O₃ — Maanpinnan otsonia ei päästetä suoraan — se muodostuu, kun typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet reagoivat auringonvalossa. Korkeampi kesäiltapäivisin. Voi laukaista astmakohtauksia ja heikentää keuhkojen toimintaa.
NO₂ — Typpidioksidi tulee pääasiassa ajoneuvojen moottoreista ja voimalaitoksista. Se aiheuttaa hengitysteiden limakalvojen tulehdusta, mikä tekee keuhkoista alttiimpia infektioille.
SO₂ — Rikkidioksidia vapautuu poltettaessa rikkiä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, erityisesti hiiltä ja öljyä. Jo lyhytkin altistuminen voi supistaa hengitysteitä, erityisesti astmaatikoilla.
CO — Hiilimonoksidi on hajuton kaasu polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Ulkona se on peräisin pääasiassa liikenteestä. Kohonneina pitoisuuksina se heikentää veren kykyä kuljettaa happea.
Pöly (AOD) — AOD 550nm.
Ilmanlaatu – usein kysyttyä
Mikä on ilmanlaatuindeksi?
Eurooppalainen AQI on luku välillä 0–100+, joka kuvaa ilman puhtautta tai saasteisuutta. Se yhdistää pienhiukkasten (PM2.5, PM10) ja kaasujen (otsoni, NO₂, SO₂) mittaukset yhdeksi pisteytysarvoksi. Mitä suurempi luku, sitä huonompi ilmanlaatu ja sitä suurempi terveysriski.
Kuka on herkimpiä ilmansaasteille?
Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä astmaa, COPD:tä tai sydänsairautta sairastavat ovat haavoittuvimmassa asemassa. Jopa kohtalaiset saastetasot (AQI 41–60) voivat laukaista oireita näissä ryhmissä. Myös urheilijat ja ulkona työskentelevät altistuvat enemmän kiihtyneen hengitystahdin vuoksi.
Kuinka voin suojautua?
Korkean saastepitoisuuden päivinä: pysy sisätiloissa ikkunat suljettuina, käytä ilmanpuhdistimia HEPA-suodattimilla, vältä raskasta ulkoliikuntaa (erityisesti vilkkaiden teiden läheisyydessä) ja tarkista AQI-ennuste ennen toiminnan suunnittelua. Jopa kohtalaisilla ilmanlaatupäivillä herkkien henkilöiden tulisi rajoittaa pitkäkestoista ulkorasitusta.
Milloin ilmanlaatu on tyypillisesti huonoimmillaan?
Otsonipitoisuus on korkeimmillaan kuumina, aurinkoisina iltapäivinä (kesällä). Hiukkassaasteet (PM2.5) ovat usein pahimmillaan talvella lämmityksen ja lämpötilakerrostumien vuoksi, jotka pitävät epäpuhtaudet lähellä maanpintaa. Ruuhkaliikenteen NO₂-piikit osuvat aamuun ja iltaan. Pölypyrskyt ja maastopalot voivat aiheuttaa äkillisiä, voimakkaita piikkejä mihin aikaan vuodesta tahansa.
Tiedot: Copernicus CAMS · CC-BY-4.0
Ilmanlaatu lähialueella