Nykyinen ilmanlaatuindeksi ja epäpuhtauksien tasot
Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksa
Päivittäinen ilmanlaatuennuste. PM2.5, PM10, O₃, NO₂, SO₂, CO.
Ilmanlaatu
58
Herkät ryhmät (lapset, ikääntyneet ja hengityssairauksista kärsivät) saattavat kokea oireita. Harkitse pitkäkestoisen ulkorasituksen vähentämistä.
μg/m³
Tuntikohtainen ennuste
AQI · PM2.5 μg/m³
15:00586
16:00537
17:00486
18:00446
19:00387
20:00339
21:003011
22:002813
23:002712
00:002712
01:002712
02:00279
03:002810
04:002812
05:002814
06:003015
07:002915
08:002915
09:003015
10:003216
11:003417
12:003517
13:003216
14:003214
PM2.5
6.4μg/m³
43% WHO:n raja-arvostaHyväksyttävä
PM10
7.1μg/m³
16% WHO:n raja-arvostaHyvä
Otsoni (O₃)
126.6μg/m³
127% WHO:n raja-arvostaYlittynyt
NO₂
1.9μg/m³
8% WHO:n raja-arvostaHyvä
SO₂
1.7μg/m³
4% WHO:n raja-arvostaHyvä
CO
161.4μg/m³
4% WHO:n raja-arvostaHyvä
Päivittäinen ilmanlaatuennuste
Tänään43Kohtalainen30–58
la30Tyydyttävä27–35
su25Tyydyttävä20–31
ma27Tyydyttävä18–37
ti27Tyydyttävä25–32
Eurooppalainen AQI-asteikko
0–20
Hyvä
Ilmansaasteet aiheuttavat vähäisen tai ei lainkaan riskin.
21–40
Tyydyttävä
Useimmille hyväksyttävää; erittäin herkät voivat huomata oireita.
41–60
Kohtalainen
Lasten, vanhusten ja sairauksia sairastavien kannattaa rajoittaa pitkää ulkorasitusta.
61–80
Huono
Kaikki voivat alkaa tuntea vaikutuksia; herkät ryhmät vakavammin.
81–100
Erittäin huono
Hätätilanteen terveysvaroitus; kaikki todennäköisesti vaikuttaa.
100+
Vaarallinen
Terveyshälytys: vakavat vaikutukset kaikille — rajoita ulkona oloa.
Euroopan ilmanlaatuindeksi vaihtelee 0:sta (paras) yli 100:aan (huonoin). Se yhdistää hiukkaspitoisuudet ja kaasumaiset epäpuhtaudet yhdeksi luvuksi.
Historia — Viimeiset 30 päivää
min–max Keskim. AQI
Mitä nämä epäpuhtaudet ovat?
PM2.5 — Pienhiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 2,5 mikrometriä. Nämä hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä ohittaakseen nenän ja kurkun, tunkeutuen syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Pääasiallisia lähteitä ovat ajoneuvojen pakokaasut, teollisuusprosessit ja metsäpalot.
PM10 — Karkeat hiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 10 mikrometriä, mukaan lukien pöly, siitepöly ja tienpinnan kuluminen. Vaikka ne ovat suurempia kuin PM2.5, ne aiheuttavat silti hengitysteiden ärsytystä ja pahentavat astmaa.
O₃ — Maanpinnan otsonia ei päästetä suoraan — se muodostuu, kun typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet reagoivat auringonvalossa. Korkeampi kesäiltapäivisin. Voi laukaista astmakohtauksia ja heikentää keuhkojen toimintaa.
NO₂ — Typpidioksidi tulee pääasiassa ajoneuvojen moottoreista ja voimalaitoksista. Se aiheuttaa hengitysteiden limakalvojen tulehdusta, mikä tekee keuhkoista alttiimpia infektioille.
SO₂ — Rikkidioksidia vapautuu poltettaessa rikkiä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, erityisesti hiiltä ja öljyä. Jo lyhytkin altistuminen voi supistaa hengitysteitä, erityisesti astmaatikoilla.
CO — Hiilimonoksidi on hajuton kaasu polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Ulkona se on peräisin pääasiassa liikenteestä. Kohonneina pitoisuuksina se heikentää veren kykyä kuljettaa happea.
Pöly (AOD) — AOD 550nm.
Ilmanlaatu – usein kysyttyä
Mikä on ilmanlaatuindeksi?
Eurooppalainen AQI on luku välillä 0–100+, joka kuvaa ilman puhtautta tai saasteisuutta. Se yhdistää pienhiukkasten (PM2.5, PM10) ja kaasujen (otsoni, NO₂, SO₂) mittaukset yhdeksi pisteytysarvoksi. Mitä suurempi luku, sitä huonompi ilmanlaatu ja sitä suurempi terveysriski.
Kuka on herkimpiä ilmansaasteille?
Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä astmaa, COPD:tä tai sydänsairautta sairastavat ovat haavoittuvimmassa asemassa. Jopa kohtalaiset saastetasot (AQI 41–60) voivat laukaista oireita näissä ryhmissä. Myös urheilijat ja ulkona työskentelevät altistuvat enemmän kiihtyneen hengitystahdin vuoksi.
Kuinka voin suojautua?
Korkean saastepitoisuuden päivinä: pysy sisätiloissa ikkunat suljettuina, käytä ilmanpuhdistimia HEPA-suodattimilla, vältä raskasta ulkoliikuntaa (erityisesti vilkkaiden teiden läheisyydessä) ja tarkista AQI-ennuste ennen toiminnan suunnittelua. Jopa kohtalaisilla ilmanlaatupäivillä herkkien henkilöiden tulisi rajoittaa pitkäkestoista ulkorasitusta.
Milloin ilmanlaatu on tyypillisesti huonoimmillaan?
Otsonipitoisuus on korkeimmillaan kuumina, aurinkoisina iltapäivinä (kesällä). Hiukkassaasteet (PM2.5) ovat usein pahimmillaan talvella lämmityksen ja lämpötilakerrostumien vuoksi, jotka pitävät epäpuhtaudet lähellä maanpintaa. Ruuhkaliikenteen NO₂-piikit osuvat aamuun ja iltaan. Pölypyrskyt ja maastopalot voivat aiheuttaa äkillisiä, voimakkaita piikkejä mihin aikaan vuodesta tahansa.
Tiedot: Copernicus CAMS · CC-BY-4.0
Ilmanlaatu lähialueella