Baoding — Ilmanlaatu

Ilmanlaatu

Kohtalainen

Eurooppalainen AQI

Pääepäpuhtaus: PM2.5

020406080100+

Herkät ryhmät (lapset, ikääntyneet ja hengityssairauksista kärsivät) saattavat kokea oireita. Harkitse pitkäkestoisen ulkorasituksen vähentämistä.

Tuntikohtainen ennuste

AQI · PM2.5 μg/m³

17:006024

18:005524

19:005424

20:006329

21:006531

22:006127

23:005925

00:005724

01:006228

02:006430

03:006633

04:006835

05:007037

06:007139

07:007139

08:007038

09:006431

10:003819

11:003915

12:004214

13:004614

14:005014

15:005215

16:005315

PM2.5

23.5μg/m³

157% WHO:n raja-arvostaYlittynyt

PM10

49.5μg/m³

110% WHO:n raja-arvostaYlittynyt

Otsoni (O₃)

129.3μg/m³

129% WHO:n raja-arvostaYlittynyt

NO₂

10.4μg/m³

41% WHO:n raja-arvostaHyväksyttävä

SO₂

4.3μg/m³

11% WHO:n raja-arvostaHyvä

259.9μg/m³

6% WHO:n raja-arvostaHyvä

Pöly (AOD)

0.10AOD

Puhdas

Päivittäinen ilmanlaatuen-nuste

Tänään60Kohtalainen54–65

pe55Kohtalainen38–71

la39Kohtalainen29–70

su68Huono44–90

ma69Huono38–93

Eurooppalainen AQI-asteikko

0–20

Hyvä

Ilmansaasteet aiheuttavat vähäisen tai ei lainkaan riskin.

21–40

Kohtalainen

Useimmille hyväksyttävää; erittäin herkät voivat huomata oireita.

41–60

Kohtalainen

Lasten, vanhusten ja sairauksia sairastavien kannattaa rajoittaa pitkää ulkorasitusta.

61–80

Huono

Kaikki voivat alkaa tuntea vaikutuksia; herkät ryhmät vakavammin.

81–100

Erittäin huono

Hätätilanteen terveysvaroitus; kaikki todennäköisesti vaikuttaa.

100+

Vaarallinen

Terveyshälytys: vakavat vaikutukset kaikille — rajoita ulkona oloa.

Euroopan ilmanlaatuindeksi vaihtelee 0:sta (paras) yli 100:aan (huonoin). Se yhdistää hiukkaspitoisuudet ja kaasumaiset epäpuhtaudet yhdeksi luvuksi.

Mitä nämä epäpuhtaudet ovat?

PM2.5 — Pienhiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 2,5 mikrometriä. Nämä hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä ohittaakseen nenän ja kurkun, tunkeutuen syvälle keuhkoihin ja jopa verenkiertoon. Pääasiallisia lähteitä ovat ajoneuvojen pakokaasut, teollisuusprosessit ja metsäpalot.

PM10 — Karkeat hiukkaset, jotka ovat pienempiä kuin 10 mikrometriä, mukaan lukien pöly, siitepöly ja tienpinnan kuluminen. Vaikka ne ovat suurempia kuin PM2.5, ne aiheuttavat silti hengitysteiden ärsytystä ja pahentavat astmaa.

O₃ — Maanpinnan otsonia ei päästetä suoraan — se muodostuu, kun typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet reagoivat auringonvalossa. Korkeampi kesäiltapäivisin. Voi laukaista astmakohtauksia ja heikentää keuhkojen toimintaa.

NO₂ — Typpidioksidi tulee pääasiassa ajoneuvojen moottoreista ja voimalaitoksista. Se aiheuttaa hengitysteiden limakalvojen tulehdusta, mikä tekee keuhkoista alttiimpia infektioille.

SO₂ — Rikkidioksidia vapautuu poltettaessa rikkiä sisältäviä fossiilisia polttoaineita, erityisesti hiiltä ja öljyä. Jo lyhytkin altistuminen voi supistaa hengitysteitä, erityisesti astmaatikoilla.

CO — Hiilimonoksidi on hajuton kaasu polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. Ulkona se on peräisin pääasiassa liikenteestä. Kohonneina pitoisuuksina se heikentää veren kykyä kuljettaa happea.

Pöly (AOD) — AOD 550nm.

Ilmanlaatu – usein kysyttyä

Mikä on ilmanlaatuindeksi?

Eurooppalainen AQI on luku välillä 0–100+, joka kuvaa ilman puhtautta tai saasteisuutta. Se yhdistää pienhiukkasten (PM2.5, PM10) ja kaasujen (otsoni, NO₂, SO₂) mittaukset yhdeksi pisteytysarvoksi. Mitä suurempi luku, sitä huonompi ilmanlaatu ja sitä suurempi terveysriski.

Kuka on herkimpiä ilmansaasteille?

Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä astmaa, COPD:tä tai sydänsairautta sairastavat ovat haavoittuvimmassa asemassa. Jopa kohtalaiset saastetasot (AQI 41–60) voivat laukaista oireita näissä ryhmissä. Myös urheilijat ja ulkona työskentelevät altistuvat enemmän kiihtyneen hengitystahdin vuoksi.

Kuinka voin suojautua?

Korkean saastepitoisuuden päivinä: pysy sisätiloissa ikkunat suljettuina, käytä ilmanpuhdistimia HEPA-suodattimilla, vältä raskasta ulkoliikuntaa (erityisesti vilkkaiden teiden läheisyydessä) ja tarkista AQI-ennuste ennen toiminnan suunnittelua. Jopa kohtalaisilla ilmanlaatupäivillä herkkien henkilöiden tulisi rajoittaa pitkäkestoista ulkorasitusta.

Milloin ilmanlaatu on tyypillisesti huonoimmillaan?

Otsonipitoisuus on korkeimmillaan kuumina, aurinkoisina iltapäivinä (kesällä). Hiukkassaasteet (PM2.5) ovat usein pahimmillaan talvella lämmityksen ja lämpötilakerrostumien vuoksi, jotka pitävät epäpuhtaudet lähellä maanpintaa. Ruuhkaliikenteen NO₂-piikit osuvat aamuun ja iltaan. Pölypyrskyt ja maastopalot voivat aiheuttaa äkillisiä, voimakkaita piikkejä mihin aikaan vuodesta tahansa.

Tiedot: Copernicus CAMS · CC-BY-4.0

Ilmanlaatu lähialueella